Takaisin.

En minä tämän pidempään ollut poissa, ei ollut edes tarkoituskaan. Tarkoitus oli vaan aloittaa uusi blogi, jossa ikäänkuin puhaltavat uudet tuulet. Tai se kaikki kamaluus ja ikävät jutut oisivat siellä toisessa, siis jota tähän mennessä on tapahtunut ja täällä voisin aloittaa uudestaan ja kirjoittaa ilman, että joka kerta ahdistais avata blogia kun alkaa kirjottamaan. Siksi näin.

Ja siksi tämä päivä, sekin oli jo ennalta mulla kauan tiedossa milloin tän uuden aloitan, koska tänään on vuosi täynnä. Kyllä! Kyllä se aika vaan äkkiä hurahti sitten kuitenkin. Tänään just yks läheinen laittoi onnitteluviestin tuon vuoksi ja kysyi, että miltä musta tuntuu nyt, näin vuoden jälkeen. Vastasin, että tosi hyvälle tuntuu, elämä on elämän arvoista, vaikka välillä vaikeaa olisikin. Eniten mua kait hävettää se miten tuli elettyä elämää perseelleen muutaman vuoden ajan. Ja jos ihan noita vuoden takaisia tapahtumia miettii niin alkaa hävettää vielä enemmän. Kuinka sitä jumankauta onnistuikaan vetämään sillai, et sairaalakeikka tulikaan. En tajua, mutta taas toisaalta, jos sitä ei ois tapahtunut, tilanne ei ehkä ois tämä mikä tänään on.

Kaikella on tarkoituksensa.

En oikein tarkkaan vielä tiedä, että mitä tämä blogi tulee pitämään sisällään, siis tämän päiväkirjailuni lisäksi. Mutta sen tiedän sanoa, että tässä elämäntilanteessa, joka on nimittäin aikas kiireinen ja hektinen, niin en tule päivittämään niin usein kun vanhaani. Mutta kirjoitan kuitenkin ja se on mulle se pääasia. Toivottavasti pysytte messissä täälläkin.

Lumi