TalousAsiaa.

Mukavaa sunnuntaita ! Itse kävin jo tuossa räntäsateessa lenkillä, taas pitkästä aikaa ja täytyy sanoa, että kyllä teki hyvää. Virtaa tuli paljon enemmän ja nytten on tarmoa täynnä ja miettii, että mitäs sitä puuhailisi tänään.

No, ohjelmassa on ainakin tuon yhden keittiönkaapin siivous, se on semmoinen törkyromukaappi ja nimenomaan minun. Siellä on kaikkea muka tärkeä, ehkä-joskus-tarvitsen-tuota-tavaroita. Tiedättekö mitä tarkoitan ? Minulla se pitää sisällään lähinnä erilaista paperisälää, kuiteista lahjapapereihin ja jo valmiiksi ostettuihin lahjoihin ja askartelutarvikkeita, iänikuisia virkapapereita joita en vain kertakaikkiaan uskalla heittää pois. Maksetuista laskuista niiden kuiteista luovun aina kuukausittain, koska maksan laskut netissä ja sieltä tiedot löytyvät. Mutta niitäkin sinne aina kertyy ja unohtuu. Olen nimittäin saanut ukaasin, että jos minä en tuota kaappia siivoa, joku muu siivoaa sen ja arvaahan sen sitten kuinka siinä käy silloin. Ja sitä riskiähän ei voi ottaa. En voi sille mitään, että olen tämmöinen hamstraaja ja kaappien sisällä kaikki voi olla hieman sieltä tänne päin kunhan ne eivät näy ulospäin :)

Mietin tuossa lenkillä ollessa myös elintasojuttua. Ajattelin, että mistä kaikesta voisin luopua jos olisi pakko. Kuinka tiukille voisi nyörit kiriä tarpeen vaatiessa. Tai puhun oikeastaan meidän perheestä nyt, en vain minusta. Ja missä vaiheessa sitä olisi valmis alkaa luopumaan mistäkin. Minun rajani menee siinä, että jos laskujen jälkeen ei pärjää eikä jää rahaa normaaleihin perusostoksiin kuten ruokaan, hygieniatarvikkeisiin ja tarpeen vaatiessa Lapsen vaatteisiin. Ja jos ulosotto kolkuttelisi ovella, siinä on minun rajani. Ja mistä olisin valmis luopumaan.

Ensimmäinen ja isoin menoerä on auto, vaikka koen sen aika tarpeelliseksi jo koulunkäynninkin vuoksi (koulu on toisella paikkakunnalla). Mutta pääsisin julkisillakin jos suostuisin viilaamaan aikataulujani hieman. Sitten on nämä muut moottorivehkeet (pyörä ja mönkijä), niissä ei ole muuta menoja kuin vakuutukset, mutta niistä saisi myymällä rahaa ja sen voisi käyttää elämiseen. Tv-luvan voisi perua (kyllä, aloitin maksamaan sitä joku aika sitten :O), mutta siinä on riskinsä, koska jos tarkastaja tulee niin sakko on maksuun nähden moninkertainen. Ostamista pitäisi hillitä ja sehän tietty heti eka semmoinen kohde josta aloittaa ja katso mitä sillä saa kuriin. Sitä ei huomaakaan kuinka paljon rahaa kuukaudessa menee noihin pikkuostoksiin joita ei edes tarvitse, kun ostaa periaatteella, että ostan kun on noin halpa vaikken tarvitsekaan. Myönnän kärsiväni jonkinsortin ostosriippuvuudesta. Osamaksutilaukset jättäisi ehdottomasti pois, vaikka ei niitä ole nyttenkään paljoa ollut. Ostaisi vasta sitten sen uuden pesukoneen yms. kun siihen on varaa, siihen saakka käyttäisi pyykkituvan konetta-tyyliin. Lehtitilaukset lopettaisi vaikka niitäkään ei ole tällähetkellä kuin yksi. Sähkönkäyttöä vähentäisi. Ei joka huoneessa ole pakko olla valot kokoaikaa ja ei teeveen tartte olla päällä vaikka sitä ei katsokaan. Olen vaan semmoinen valon ja äännien ihminen joka on opittu tapa. Ruokamenoista voisi tinkiä, käyttää hyväksi avustusjuttuja (joita on kyllä tosi vähän täällä ja niissä ei ole kuin kuivatuotteita). Meillä syödään kuitenkin kohtalaisen hyvin ja ei-aina-niin-edullisesti. Käyttäisi enemmän näitä tarjoustuotteita hyväkseen, pakastaisi ja leipoisi paljon itse. Olisi noita kait paljon muitakin jos oikein olisi pakko alkaa viilaamaan, mutta tuossa mitkä päällimmäisenä olivat mielessä. (Huom! Seuraava kuulostaa pahalle ja onkin vitsi, mutta pakko laittaa silti) Koirathan voisi myös myydä, niistä saisi suht hyvän hinnan ja siitä rahaa ruokaan, sekä koirien ruokamenot poistuisivat kokonaan (ja uskokaan, että allergisten koirien ruokavalioon uppoaa kuussa lähemmäksi pari sataa euroa :O). Ja tosiaan, asuntolainan lyhennystähän voisi käydä pienentämässä tai sitten maksaa jonkin aikaa vain korkoja kunnes talous olisi paremmassa jamassa. Ja sanomattakin lienee selvää, että luottokorttien käyttö olisi pannassa aika tiukasti.

Mistä luopuisi viimeisenä tai viime tingassa. Puhelin tai siis sen tuo ns. oikea laskuliittymä, minun tuo pakettiliittymäni on kuitenkin niin edukas. Nettiliittymästä myös, vaikka toki kirjastossa ja koulussakin pystyy konetta käyttämään. Vakuutuksista ja näillä tarkoitan tuota vakuutuspakettiani johon kuuluu kotivakuutusta, tapaturmaa, oikeusturvaa, matkavakuutusta (vaikka tuskin silloin olisi varaa matkailla juurikaan, vaikkakin matkavakuutus astuu mulla voimaan heti kun olen yli 50 km päässä kotoani). Ja noita ei kannata lähteä erottelemaan, koska tuo paketti on todella edullinen missä nuo ovat, lähes tulkoon normaalin pelkän kotivakuutuksen hintainen. Vettäkin voisi loruttaa niin paljon kun haluaa, koska on kiinteä vesimaksu käytöstä riippumatta.

Hankkiakin voisi yrittää. Lastenvaatteet ja sisustusjutut (verhot yms.) ovat aika kovaa huutoa Huutonetissä. Lapsen vaatteet ovat kuitenkin aina hyväkuntoisia (muita en edes yrittäisi myydä) ja verhoja yms. mulla on paljon, siis todella paljon. Ja kirppareitahan ym. kannattaisi hyödyntää vaateostoksissa itsekin eikä vain luuraamistarkoituksessa ;)

Mistä Sinä olisit valmis luopumaan ?

Lumi